Oma juttu Yhteystiedot
minna6

Minna Canth oli rohkea tasa-arvon edistäjä – Kuka ansaitsee olla Pirkanmaan oma Minna?

02.03.2017 - 05:50

Nyt etsitään pirkanmaalaista henkilöä tai naisjärjestöä, joka on tehnyt hyvää Minna Canthin henkeen. Ehdota omaa suosikkiasi Pirkanmaan Minna Canthiksi tästä linkistä aukeavalla lomakkeella.

Minna Canthin patsas on näkyvillä, mutta silti vähän syrjässä Hämeenpuistossa. Patsas saa valot, jotta se pääsee paremmin kunniaan.

Tapaamme Hämeenpuistossa Anneli Tainan, joka toimii yhteyshenkilönä monien pirkanmaalaisten naisjärjestöjen kesken. Tarkoitus on valita Pirkanmaan oma Minna Canth eli tasa-arvoa hyvin edustava henkilö tai naisjärjestö, joka ansaitsee näkyvyyttä.

Minna Canthia juhlitaan patsaalla sunnuntaina 19. maaliskuuta. Sotilaskotisisarilla on vaunu mukana, joten juhlissa voi ostaa kahvia ja kuuluisia munkkeja.

Valot ja kesäkukat

Anneli Taina on aina pitänyt Minna Canthin patsasta kauniina.

– Meidän ajatuksemme on, että patsaan valaistus vihitään 19. maaliskuuta. Valojen ansiosta patsas näkyy paremmin pimeällä ja nousee esiin kadunkulkijoille Hämeenpuistossa. Valaistus on hieno teko. Patsasta voitaisiin hoitaa esimerkiksi sillä, että se saisi kaunistuksekseen kesäkukat.

Tampereella on aina muistettu Minna Canthia, koska hän on merkkihenkilö ja koska hän on syntynyt Tampereella sekä käynyt täällä koulua.

Tänä vuonna on erityinen juhlan paikka, sillä tapahtuma on otettu mukaan Suomi 100 -juhlavuoden viralliseen ohjelmaan. Siihen mukaan pääsy edellytti alueellisuutta, liittymistä Suomen historiaan ja yhteistä tekemistä. Tasa-arvon edistäjänä Minna Canth teki paljon, joten hän on oikeutettu olemaan sen lippulaiva Suomessa.

Piilossa hyvää

– Raati päättää lukijoiden ehdotusten pohjalta, kuka henkilö tai mikä naisjärjestö saa kunnian olla Pirkanmaan Minna Canth. Haluamme nostaa pramille vaikkapa naisjärjestön, joka on tehnyt rohkeita tekoja ja hyviä töitä. Nämä hyvät työt tuppaavat usein jäämään piiloon, perustelee Anneli Taina, joka on mukana monissa naisjärjestöissä.

Tähän asti Minna Canthia on juhlittu eri naisjärjestöjen voimin, mutta nyt voimat yhdistetään. Anneli Taina olisi mielissään, jos jatkossa voitasiin valita Pirkanmaan oma Minna Canth joka vuosi.

– Peräänkuulutan tätä rohkeutta. Minna Canth oli tätä. Hän oli yrittäjä, kirjailija ja huolehti vielä isosta perheestä yksin Kuopiossa. Naisten rooli oli suuri esimerkiksi sodan aikana.

– Suomi on tasa-arvon maa. Me voisimme tukea maita, joissa tasa-arvo ei ole likimainkaan meidän tasollamme. Juhla 19.3. on kaksiosainen, ja toisessa osassa tuetaan Naisten Pankkia, joka taas auttaa naisia yrittämään kehittyvissä maissa.

Valittava Minna saa lahjaksi Kalevala-korun lahjoittaman ”Naisen ääni” -korun ja kunniakirjan.

Nyt pian pitänee alkaa puhua tasa-arvosta miesten puolesta, sillä on paljon syrjäytyneitä miehiä, jotka eivät ole kiinni missään. Tämä on tämän päivän tasa-arvo-ongelma.

Moro-lehti ja Museokeskus Vapriikki järjestivät vuonna 2014 kilpailun, jossa etsittiin Tampereen kautta aikain vaikuttavinta naista. Tampereen ykkösnaiseksi valittiin silloin selkeällä äänienemmistöllä Minna Canth.

Ehdota omaa suosikkiasi Pirkanmaan Minna Canthiksi tästä linkistä aukeavalla lomakkeella.

 

Tiatoo
Patsas

Minna Canthin muistomerkki paljastettiin vuonna 1951.

Teos on pronssia ja jalusta sekä taustamuuri Kurun mustaa graniittia. Hahmon korkeus on 280 senttimetriä. Patsas on Hämeenpuistossa, Puutarhakadun ja Satakunnankadun välissä.

Kirjailija Minna Canth (1844–1897) syntyi ja asui varhaislapsuutensa Tampereella. Tampere-Seuran aloitteesta muodostettiin Minna Canthin patsastoimikunta kaupungin ja eri kulttuuriyhteisöjen edustajista.

Pohjarahaston patsashankkeelle lahjoitti teollisuusneuvos Rosa Salmelin. Varoja patsashankkeeseen saatiin lahjoituksina eri kulttuuri-, nais- ja raittiusjärjestöiltä. Lisäksi Tampereen kaupunki osallistui hankkeen kustannuksiin.

Kuuden kuvanveistäjän kutsukilpailun voitti Lauri Leppänen luonnoksellaan Taistelija. Veistos esittää nuorta Minna Canthia nojaamassa oikealla kädellään pronssipaateen.

Paaden takapuolella on korkokuvana Canthin vuonna 1895 ilmestyneestä näytelmästä Anna-Liisa kohtaus, jossa vastasyntyneen aviottoman lapsensa surmannut Anna-Liisa anelee polvillaan armoa äidiltään, isältään ja Johannes-sulhaseltaan.

 

Päivi Vasara
paivi.vasara@aamulehti.fi
Kuvat: Tomi Vuokola
Moro, Hämeenpuisto

Kommentit (6 kpl)

  1. 6
    Viipperä says:

    @Inkeri: Hei taas! Otin tarkempaa selkoa asiasta, koska se Puutarhakatu 8 puutalon seinään 1947 Tampere-seuran toimesta kiinnitetty pronssinen muistolaatta sanoo näin:

    ”Tällä paikalla olleessa jo hävinneessä rakennuksessa syntyi maaliskuun 19. päivänä 1844 MINNA CANTH”

    ”Jo hävinnyt rakennus” eli Minnan syntymäkoti sai olla paikallaan vielä 60 vuotta sen jälkeen kun mestari Johnsonin perhe oli vuonna 1853 muuttanut Kuopioon, jonne Finlayson laajensi mmyyntiään.

    Vuonna 1923 talo näet myytiin huutokaupalla, ostaja purki rakennuksen, siirsi hirret Nekalaan ja pykäsi koko rakennuksen sen uuteen osoitteeseen Erätielle!

    Ei siis Pyynikille, vaikka sen hurmaavan ja idylliä henkivän kadunpätkän nimi niin antaisikin ymmärtää, valitan!

  2. 5
    Viipperä says:

    @Inkeri: Minna Canthin syntymäkoti sijaitsi osoitteessa Puutarhakatu 8, siinä kohtaa missä nykyään sijaitsee kaupungin Asuntotori.

    Talo oli pystyssä vielä 1950-luvulla kuten suurin osa Puutarhakadun puutaloista. Tuhohan alkoi laajassa mitassa sitten 1960-luvulla…

    Minua ottaa pannuun, koska Wikipedia kuittaa Minnan syntymäkodin sanomalla vain, että se sijaitsi ”köyhälistön kaupunginosassa”. Eihän se nyt ihan paikkaansa pidä. Minnan isä oli Puuvillatehtaan mestari, ja koti kylläkin edusti hengeltään alempaa keskiluokkaa. Keskustassa sijaitseva puutalo idyllisine sisäpihoineen oli täysin kunniallinen asumismuoto mestari Johnsonin perheelle, jossa sivistystä arvostettiin. Ei siellä liassa ja köyhyydessä eletty!

    Miltä se Minnan kotitalo sitten näytti? Menepä Tampereen museoiden kuva-arkistoon (siiri.tampere.fi) ja tee kuvahaku pelkällä osoitteella (puutarhakatu 8), niin saat Minnan kotitalon näkyviin useasta eri kulmasta, n. 15 mv valokuvaa eri aikakausilta. Minusta talo on aivan ihastuttava, todellakin edustava palanen Tampereen mennyttä puutalokauneutta. Hyvä että edes hirret ovat käytössä edelleen Pyynikillä!

  3. 4
    Inkeri says:

    Missä oli Minna Canthin lapsuuden koti? Syntyi siis 1844. Asuin lapsena Minna Canthinkatu 4:ssä, neljän perheen puutalossa,,pka oli rakennettu 1920- tai 30-luvulla. Kerrottiin, että hirret ovat Minnan lapsuuden kodista. Siis mistä?

  4. 3
    Realisti says:

    Nykypäivän feminismi on tasa-arvoksi verhoiltua miesvihaa, johon on lähtenyt mukaan myös moni omaa sukupuoltaan häpeävä ja anteeksipyytelevä mies.

  5. 2
    Terhi says:

    Outi Papunen (ITU projekti) auttaa mm. kriisiraskauden aikana äitiä. Puhuu ja tekee työtä naisten ja syntymättömien lasten hyväksi. Tukee ja lohduttaa abortin läpikäyneitä toipumaan henkisesti. Hoiti sillon tällöin (nyt jo aikuisia) lapsiamme pyyteettömästi, kun me vanhemmat tarvimme apua, ja olen ilolla seurannut vuosien ajan hänen työtään lasten ja äitien hyväksi.

  6. 1
    Viipperä says:

    Ei ole ketään Minnan veroista Pirkanmaalla eikä voikaan olla.

    Tapahtunutta edistystä voi silti juhlia niin, että vuosittain Minnan päivänä 19.03. miehet leipovat naisilleen/perheilleen maukkaan ja maistuvan ”Minnan kakun”. Resepti ja kuvat netissä!

Jätä kommentti