Oma juttu Yhteystiedot
Kotka 2

Kommentit (2 kpl)

  1. 2
    Tapio Suominen, taidemuseon kokoelmapäällikkö says:

    Varmaa tietoa ei ole, milloin kotka ilmestyi kalliolleen. Veistoksesta ei myöskään löytynyt mitään valaisevia merkintöjä. Tieto Chopinin-alkuperästä taitaa olla Kyllikki Heleniuksen kirjasta Tarinoita Tampereelta (1992), tosin siinä puhutaan Chopinista kuvanveistäjänä. Ajatus siitä, että pystytys ajoittuisi 1850-luvulle, tuntuu myös perustellulta. Saksankielisen Wikipedian mukaan mainittu valimo kuitenkin toimi Pietarissa Guerin-nimellä jo ennen kuin Felix Chopin osti sen, joten veistos saattaa olla valmistettu siellä jo aikaisemmin. Valitettavasti taidemuseo ei pysty asettamaan tähän juurikaan tutkimusresursseja, joten kaikki lisätieto on tervetullutta.

    Toiveita tuliaisjuhlista on esitetty soittokunnasta ylilentoon, ja juhlallisuudet olisivat toki paikallaan. Todennäköistä kuitenkin on, että nykyisin määrärahoin ja ilman tukijoita emme saa aikaiseksi kovin suurta numeroa. Toivotaan kuitenkin parasta kunnostustyön kustannusarviota odotellessa.

  2. 1
    Viipperä says:

    Onko tietoa, minä vuonna kotka fyysisesti ilmaantui kalliolleen? Joko James Finlaysonin aikana (1820), niin kuin Aleksanteri I:n vierailusta kertova laatta antaa ymmärtää?! Silloin teos kylläkin on jonkin muun taidevalimon työtä kuin keisarilliseksi hovihankkijaksi edenneen Chopin-valimon, jonka ranskalainen maahanmuuttaja, taiteilija Felix Chopin laittoi pystyyn Pietarissa 1841 ja jonne sai parhaat taiteilijat.

    Vai olisiko sittenkin niin, että jos kotka todellakin on Chopin-valimon työtä(?), niin se olisi tullut Tampereelle vasta Krimin sodan jälkimainingeissa, nimittäin keisarillisena huomionosoituksena Nottbeckin veljeksille, yhdessä 1855 myönnetyn aatelisarvon kanssa, hätääkärsivän emämaan sotilaiden varustamisessa ja haavoittuneiden hoitamisessa – kuin kruuununa kaiken hyvän päälle? Wilhelm ja Aleksanteri II kun olivat jo nuoruudestaan hyviä ystäviä, tiettävästi! Keisarin vierailu 1856 ja kalliolle vartiopaikan löytänyt komea kotka sopisivat siis ajatuksellisestikin yhteen.

    Ei sitten löytynyt mallin antaneen taiteilijan nimeä edes patsaan sisältä? Se kun on palasista tehty, niin voihan se löytyä jostain patinan alta. Samoin kuin valimon nimi jostain päin jalustaa. Onko tutkittu?

    Kotkan on sopeuduttava (siis enemmänkin piilouduttava!) asemapaikkansa luontoon, siinä juuri on sen komeus ja vaikutusvoima, joten VÄRI sitten sen mukaan, olkaa hyvä! Eli pois kaikki koristeellisuus ja uutuusvälke, sillä se olisi halvennus uljasta kotkaa ja sen luontaista arvokkuutta kohtaan. Mieluummin vanha patina esiin ja siihen korkeintaan jotain harmahtavaa korjaustäydennystä, ei muuta.

    Toivottavasti Tampere järjestää kotkalle sitten komeat tuliaiset. Ja samalla paukkeella vielä SYNTTÄRIJUHLAT puistossa kaikelle kansalle kesän korvalla, kun Tampereen suuri hyväntekijä Wilhelm von NOTTBECK täyttää – huomio! – 200 vuotta! Pormestari puhumaan, taiteilijat ja yrittäjät ja teollisuusväki liikkeelle!

    Sopisi sieltä kalliolta muutama tykinlaukauskin ampua kansalle iloksi ja Nottbeckien sekä heidän lintunsa kunniaksi… Tulevaisuus on toivoa täynnä. ☺

Jätä kommentti