Tällä ratkaisulla Iidesjärven perhepuiston hinta putoaisi miljoonilla euroilla

Kaupunki suunnittelee Iidesjärven etelärannalle 15 miljoonan euron perhepuistoa, mutta kallis puisto ei mahdu kaupungin budjettiin lähivuosina. Päättäjillä olisi ollut myös toinen, halvempi vaihtoehto.

Tamperelainen kaavoitus- ja suunnitteluaktivisti Matti J. Kosonen on piirtänyt Iidesjärven etelärantaan rivitaloalueen, joka mahtuisi perhepuiston kylkeen Nekalantien varrelle. Alueelle tulisi 12 neljän asunnon rivitaloa.

Kosonen laskee, että kaupungin kassaan kilisisi esimerkiksi tonttien myymisestä ja kaavoitusmaksuista mukavasti rahaa. Kososen suunnitelman mukaan perhepuiston hinnaksi tulisi sekä–että-mallilla vain kaksi miljoonaa euroa.

Kosonen on esitellyt suunnitelmiaan muun muassa yhdyskuntalautakunnan puheenjohtajalle, apulaispormestari Timo Hanhilahdelle.

Yhdyskuntalautakunta linjasi kuitenkin toissa viikolla, että Iidesjärven etelärantaan rakennetaan pelkkä perhepuisto.

Mitä olet mieltä Matti J. Kososen ratkaisumallista, Timo Hanhilahti?

– Minusta se on kiinnostava, mutta mielestäni kolmekerroksiset rivitalot eivät sovi Nekalantien varteen. Minusta tuolle paikalle sopisivat puurakenteiset pienkerrostalot, jollaisia on myös kadun toisella puolella.

– Kososen laskelmat perustuvat siihen, että ihmiset rakennuttaisivat omatoimisesti asuntonsa. Tarvittaisiin yhteisöllinen rakentajajoukko, jotta Kososen mainitsemat edut saavutettaisiin. Ajatus tiiviistä ja kylämäisestä rakentamisesta on minusta ihan kelvollinen eteenpäin vietäväksi, mutta tälle alueelle en pidä sitä hyvänä.

Mahtuisiko Iidesjärven etelärannalle sekä perhepuisto että asuntoja?

– Käsitykseni mukaan sinne mahtuisi jopa 20 000 kerrosneliömetriä puisia pienkerrostaloja sekä perhepuisto. Hehtaareita olisi riittävästi. Ajatukselle ei kuitenkaan tullut tukea virkamiehiltä eikä luottamushenkilöiltä.

– Yhdyskuntalautakunta linjasi yksimielisesti, että sinne tulee perhepuisto eikä asumista. Se oli selkeän enemmistön voimakas tahto. Lautakunnan linjauksen jälkeen on kyllä käyty keskusteluja, joissa on pohdittu, että mitä jos sittenkin tehtäisiin molemmat. Näillä tiedoilla ei kuitenkaan lähdetä antamaan uutta lausuntoa asiasta.

Miksi sekä–että-malli ei lyönyt itseään läpi?

– Kaupunginpuutarhuri Timo Kosken yksikkö sekä kaavoittajat olivat sitä mieltä, että alueelle ei mahdu molempia. Luottamushenkilöt pitivät virkamiesten selvityksiä uskottavina.

– Jos asunnot rakennettaisiin, saisimme valtakunnallisesti reilun kokoisen perhepuiston, mutta sen ympärillä ei olisi muuta viher- tai ulkoilualuetta. Puisto olisi asuinalueen ja järven välissä. Turussa ja Lahdessa perhepuistojen ympärillä on viheraluetta, joka tukee perhepuistoa.

Paljonko kaupunki säästäisi, jos asuntoja rakennettaisiin?

– Asunnoista saatavilla tuloilla kaupunki saisi puhdistettua entisen kaatopaikan. Perhepuiston pinta-ala pienenisi noin neljä hehtaaria, joten puisto tulisi halvemmaksi. Kustannukset olisivat runsaat 10 miljoonaa euroa.

Onko jopa se mahdollista, että koko perhepuistohanke kaatuu korkean hintansa vuoksi?

– On mahdollista, että se viivästyy reilusti. Puisto on niin kallis, että se ei todennäköisesti mahdu lähiaikoina kaupungin investointiohjelmaan. En tiedä edes, millä valtuustokaudella se voitaisiin rakentaa.

– Jos asuinrakentaminen puiston rinnalle olisi hyväksytty, puisto olisi nähdäkseni ollut mahdollista saada seuraavan valtuustokauden investointiohjelmaan.

Tuukka Välimäki

Moro, Nekala