Siinäpä kysymys, olisi sanonut muinainen näytelmä kirjailija, täällä taiteiden kaupungissa, minä en ole pystynyt vielä ongelmaa ratkaisemaan koska kummatkin on niin huonoja että kuuluisivat divariin.
Toisinkin voisi olla ja muissa Suomen kaupungeissa se on jo toteutettu aikoja sitten, jopa Vaasassa jossa suomenkielinen ja ruotsinkielinen seura yhdistettiin ja hyvin on ainakin divarissa mennyt ja katsomot on olleet täynnä.
Mitä tästä voisi oppia Tampereella, se on kait aika helppo arvata ja vielä helpompi toteuttaa, vaikka moni iso kiho saisikin potkut, mutta hallit täyttyisi ja tunnelma nousisi kun voisi kannustaa TAMPERETTA eikä jotain joukkuetta jonka valinta ulkopuolelta tulleelle on täysi mahdottomuus.
Nimeksi sopisi “Nääsville” ja seurassa olisi farmijoukkue, josta edustusjoukkue saisi täydennystä tarvittaessa ja politiikan voisi siirtää kaukaloista kaupunginvaltuustolle ja keskittyä vastustajien nujertamiseen taklaamalla kuten tamperelaiset.
Mikä siis estää toimimasta kuten muut ja todennäköisesti viisaammat joukkueet joille menestys on tärkeämpi kuin kinastelu johtopaikoista joukkueessa ja se että paikallisotteluissa heiluttaa lippua saman kaupungin joukkueiden ottaessa yhteen häntäpään sijoituksista..
Helsinki olkoon poikkeus, koska on niin iso city, joten siitä ei pidä mallia ottaa, vaan tyytyä kehä kolmosen ulkopuoliseen elämään ja nostaa maakuntamme jälleen kiekkoilun ykköseksi, jota se oli nuoruudessani.
Taitoluistelupuolella jako on vielä hölmömpi, kun joukkueita on kolme, ei ihme että harjoitusvuoroista on jatkuva taistelu, sama taistelu lienee jääkiekossakin, mutta sitä en sen kummemmin tunne, joten kertokoon viisaammat.
maalainen
Loading ...