Yhdyskuntalautakunta päätti kokouksessaan joulukuun lopussa, että Vanhan kirjastotalon puiston yksi osa nimetään Tampereen perustajan Kustaa III:n mukaan. Puiston osasta ei kuitenkaan tullut kieliopin mukaisesti Kustaa III:n aukio tai Kustaa III -aukio, vaan Kustaa III aukio, jota voidaan suomen kieliopin mukaan pitää virheellisenä.
Eikö kadunnimitoimikunnassa osata suomen kieltä vai miksi aukiosta tuli suomen kieliopin vastaisesti Kustaa III aukio, kadunnimitoimikunnan sihteeri, projektiarkkitehti Jouko Seppänen?
– Mietimme kyllä kadunnimitoimikunnassa kielioppiasioita ja harkitsimme pitkään aukion nimeä. Tavoitteenamme on paikannimien yksinkertaisuus ja selkeys. Kustaa III aukion nimikysymys oli visainen, koska Suomessa ei ole kovin montaa paikannimeä, joissa esiintyy roomalaisia numeroita.
– Emme halunneet nimeen omistusmuotoa, sillä aukio ei ole varsinaisesti Kustaa III:n aukio, vaan kuninkaan mukaan nimetty aukio. Kustaa III -aukio taas olisi paikannimenä hankala, koska siinä on väliviiva.
Kysyittekö aukion oikeaoppisesta kirjoitusasusta neuvoa Kotimaisten kielten keskuksesta?
– Olemme saaneet kielenhuollon kannan asiaan, ja sopiva muoto olisi Kustaa III:n aukio. Taivutusmuoto ”Kustaa kolmas (III) aukiolla” särähtäisi Kotimaisten kielten keskuksen mukaan kaupunkilaisten kielikorvaan. Kadunnimitoimikunnan puheenjohtajan Matti Heinivahon mielestä tamperelaisen korvaan kuulostaa ihan hyvältä, jos pyydetään konserttiin Kustaakolmasaukiolle.
Anniina Lahti-Kala
Moro
Onko “Kustaakolmasaukio” mielestäsi hyvä nimi aukiolle? Kommentoi!
Loading ...
Kyllähän sitä ennen vanhaan hyvinä aikoina tehtiin treffit Kustaa kolmoseen Hämeenkadulle.
Kyllä sinne aina löysi kaljatuopin vierelle.
En tiedä millaisia liettuasta lainattuja suomenkielen opettajia teillä on kouluissanne ollut, mutta ilmeisesti ei ainakaan päteviä. Minulla oli onni saada opettajakseni Nokialla legendaarinen lehtori Koistinen joka opetti vanhan ajan tapaan vielä 80-luvulla, vastatessa piti nousta seisomaan ym. Silloin se tuntui tyhmältä mutta opinpa ainakin puhumaan suomeksi. Totta kai kieli kehittyy ja mäkin puhun välillä mitä sattuu mutta toi Kustaa III aukio on niin törkeetä suomen kielen halventamista että voisin omasta pussistani kustantaa kaikki noin puhuvat opettelemaan burman kielen alkeita Rangoonin ep-sitsa-yliopiston khatra-ulkomaanlinjalle. Toki maksan vain menolipun, mutta jos ette kerran halua osata kunnon suomea, miksi palaisitte takaisin?
Toimittaja hyvä, jos nimiasia on ollut täysin tietoinen ratkaisu ja pienen kielioppipoikkeaman on todettu olevan tässä tapauksessa pienin paha, ei se ole noloa eikä se ole virhe. Häpeällistä klikkausten kalastelua moinen otsikointi.
Tämän takia Kustaa III:lle ei ole koskaan nimetty mitään Tampereella. Se on yksinkertaisesti liian vaikeaa manselaisille :-)
Tässä Lepolalle linkki suomen kielen lautakunnan lausuntoon:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2167
Aiemmin oli siis suositeltavaa kirjoittaa esim. “Sibeliustalo” ilman yhdysmerkkiä. Ohjetta muutettiin, koska ihmisten oli vaikea käsittää, miksei yhdysmerkkiä käytetä (vrt. yhdyssanoihin “Suomi-kuva”, “Sibelius-elokuva”).
Hallitsijan nimissä käytetään vakiintuneesti roomalaisia numeroita, joten suosittelen kirjoittamaan lyhyesti ja ytimekkäästi “Kustaa III”. Kun numeroa taivutetaan, käytetään kaksoispistettä (“Kustaa III:n”).
Kiitos kielenhuoltajalle! Muistelen kuitenkin, että melko hiljattain esimerkiksi Savonlinnasali ja Sibeliustalo olivat hyviä nimiä, Tampere-talo ei niinkään. Kysymys: kirjoitetaanko Kustaa Kolmas vai kolmas? Ruotsissa näyttäisi olevan Gustav den tredjes, ei Den tredjes. Den tredjes ei ole sukunimi, erisnimi. Jos joku osaisi kääntää tähän vaikkapa Kustaa kolmannen tien oikeaoppisesti kokonaan englanniksi, näkisimme miten “Kustaa III aukiolta” se näyttää.
Kiitos kadunnimitoimikunnalle siitä, että palautetta on kuunneltu ja virhe korjataan.
Lepola: Kirjoitusasu “Tampereareena” ei ole nykysuositusten mukainen. Oikea muoto olisi “Tampere-areena” tai “Tampereen areena” (huom. pieni alkukirjain areena-sanassa).
Ongelma on siinä, että Kustaa III aukio on englantia, eikä se ole suotavaa. Nimeäjien kunniaksi on sanottava, että he sentään kuuntelivat kielitoimistoa, vaikkeivät sitä lopuksi kuulleetkaan. Mainosväki surutta jakelee paikoille ja asioille englanninkielisiä nimiä kielitoimistosta ilmeisesti mitään tietämättäkään.
Toivottavasti aukion nimi korjaantuu, käynhän itsekin lukusalilla harva se päivä. Saman tien pitäisi vihdoin suomentaa Tampere Areena -nimi. Suomeksi ensisijaisesti se olisi Tampereareena, toiseksi paras Tampereen Areena, sitten kai Tampere-areena. Nimi on kiusannut kielikorvia kauan – ei tosin ole ainut lajissaan täällä.
Kuka osaa ruotsia, voi kirjoittaa Kustaa kolmannen paviljonki (suomeksi) -nimisen paikan ruotsiksi kuukkeliin. Huomaa, että Ruotsi lyö osaamisessaan ja itsetunnossaan Tampereen puhtaasti yksi nolla. Saadaan tulokseksi Gustav III:s paviljong ja Gustav den tredjes paviljong. Puhdasta Ruotsin äidinkieltä siis, ei englantia kuten nyt yritettiin Tampereella. Kiitos Jyväskylään, kun kotvan aikaa sitten suomensitte ensin Jyväskylä Paviljongiksi nimeämänne talon Jyväskylän Paviljongiksi. Lämmin kiitos!
Kieli saa elää ja kehittyä, aivan kuin täällä on keskusteluissa esitetty, mutta sen pitää tapahtua oikeassa järjestyksessä. Jos puhekieleen olisi vuosien aikana vakiintunut Kustaa kolmas aukio -tyyppiset muodot, olisi tämä päätös perusteltu. Näin ei kuitenkaan ole, vaan heikkokin kielikorva vaatii genetiivimuotoa. Siitä syystä oikeaoppiset Kustaa III:n aukio tai Kustaa kolmannen aukio ovat parempia.
Minusta on hyvä, että suomen kieltä muutetaan. Minua on ihmetyttänyt omistusmuoto sanoissa, kun vastaavasti esim. ruotsin ( ja muissakin) kielessä ilmaistaan sijaintia enemminkin. Eihän Kustaa kolmonen omista aukiota. Eli minua ei haittaa Kustaa III aukio.
Suuri kiitos herkkävainuisille suomen kielen osaajille kiinnostuksesta yhteistä nimistöämme kohtaan. Otamme aiheellisesta arvostelusta opiksemme: Kustaa III aukio muutetaan muotoon Kustaa III:n aukio. Myös Kustaa kolmannen aukio on harkinnan alla. Nämä molemmat muodot ovat Kotimaisten kielten keskuksen suosittelemia.
Matti Heinivaho, Kadunnimitoimikunnan pj.
Mietin hetken. Saadaan taas Tampere maailmankartalle. Tosin vielä paremmin jos nimettäis toi Jouko Seppänen XVII aukioksi.
Kustaan kolmosta aukiolla
Hämeenlinnassa on Kustaa III:n katu. Siellä ainakin treffien sopiminen Kustaa III:n kadulle [kustaakolmannenkadulle] onnistui ihan hyvin genetiivimuodosta huolimatta.
“Kangasalla on Kustaa Kolmannen tie ( Siis, aivan oikein, kolmena erillisenä sanana). Hyvin sopisi tämä kirjoitusasu Tampereellekin: Kustaa Kolmannen aukio. Sitäpaitsi kyllä genetiivi kuuluu tässä asiaan. Vai miltä kuulostaisivat esim. Kekkonentie, Paasikivitie!”
Jos tästä tapauksesta otettaisiin mallia, kirjoitusasun pitäisi olla vieläpä nimenomaan “Kekkonen tie” tai “Paasikivi tie”.
Sen voin vielä jotenkin ymmärtää, että nimeen ei haluta genetiivimuotoa, mutta yhdyssanan kirjoittaminen erikseen on yksinkertaisesti räikeä kielioppivirhe, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Ei roomalainen numero muuta asiaa miksikään: Kustaa III aukio kuulostaa yhtä typerältä kuin kuulostaisi Kustaa aukio, Nobel patsas, Fairy saippua tai ihan mikä tahansa muukin sana, jossa erisnimi ja yleisnimi on kirjoitettu erikseen vain siksi, että joku ei tajua käyttää yhdysviivaa. Se ei ole oikein millään mittapuulla. Onko asian päättäjä todella sitä mieltä, että tamperelaiset ovat niin tyhmiä, että väärinkirjoitettu sana kuulostaa heistä paremmalta kuin oikea muoto?
Eikä voi edes sanoa, että muoto johtuisi virheestä tai tiedon puutteesta: typerä kirjoitusasu on valittu, vaikka on nimenomaan tiedetty, että se on väärin. Uskomatonta.
Tampereenkiälisesti Kustaannaukio siä kirjaston luana.
Tavataan KustaaKolmosella!
voi jeesus ihmiset…. AAAARRRGGHHH!!!!!
Kyllähän kieli muuttuu, eikä kaikesta tarvitse nipottaa… mutta miksi sitten pitää väkisin antaa paikoille nimiä, jotka ovat niin hankalia, ettei niitä osata edes kirjoittaa oikein? Ongelmahan tuossa syntyy siitä, että halutaan välttämättä kirjoittaa “Kustaa III” vanhan kaavan mukaan, vaikka ei viitsitäkään muuten välittää kirjoitussäännöistä mitään.
Kieli on elävää ja se uudistuu, eiköhän yksi Kustaa III aukio tänne mahdu. Eikä kieliopinkaan tarvise niin kiveen hakattua olla
etteikö se joustaisi tässä.
Kolmannen Kustaan aukiostako puhutte?
Aivan sama, mikä sen virallinen nimi on. Tamperelaisille se on ikuisesti Kirjastotalon puisto, eikä siitä muuksi muutu. Olen siitä täysin varma.
Kieliopillisesti tuo nimi on kyllä varsinainen kammotus, siitä ei pääse mihinkään.
“– Emme halunneet nimeen omistusmuotoa, sillä aukio ei ole varsinaisesti Kustaa III:n aukio, vaan kuninkaan mukaan nimetty aukio.”
Todella nolo virhe nimilautakunnalta! Onko siellä pelkkiä dysleksian vaivaamia töissä?
Omistusmuoto on normaali suomalainen käytäntö kun katuja tai muita paikkoja nimetään henkilön mukaan. Ruotsissa tai Englannissa sekä monissa muissa maissa on erilainen käytäntö. Tämä ei ole kuitenkaan mikään syy muuttaa omaa kieltämme tai omia nimeämiskäytäntöjämme. Tämä on Suomi ja kielemme on suomi. Piste!
Ei Aleksis Kivi omista Aleksis Kiven katua. Mikäli Kadunnimessä Aleksis Kivi olisi perusmuodossa, tulisi sanan olla yhdyssana. Tällöin on käytettävä yhdysviivaa: Aleksis Kivi -katu. Tämä ei ole kuitenkaan yleinen käytäntö.
Kyseisessä tapauksessa Kustaa III:n aukio olisi ollut ainut oikea nimeämistapa. “Kustaa III aukio” on tökerö. Siinä Kustaa III ja aukio kuulostavat erillisiltä. Yhteys niiden väliltä jää puuttumaan.
Kyllä tälle nopeasti lempinimi keksitään ettei Hesalaiset tiedä missä millonkin ollaan, olkaa huoleti. ehdotuksia?
Virkamiehillä ja kadunnimitoimikunnalla on näköjään aiwan liicaa aicaa.
Lautakuntiin pitäisi valita ammattitaitoisia ja fixuja (jos mahdollista) ihmisiä eikä vain puolueen jäseniä.
No joo, tehdään siitä Kustaan! aukio.
Ja laitetaan pisuaareja täyteen…
Kustaakolmasaukio voisi ollakin hauska ja omaperäinen nimi aukiolle. Valitettavasti vain se ei ollut lautakunnan päättämä nimi. Lautakunta päätti nimeksi “Kustaa III aukio”.
Jos lautakunnan mielestä genetiiviä ei voinut käyttää siitä syystä että Kustaa III ei omista aukiota, tarkoittaako se sitä, että lautakunnaan mielestä Aleksis Kivi omistaa Aleksis Kiven kadun ja Väinö Linna omistaa Väinö Linnan aukion?
Toivoit, Eero, että tavataa Kustaa III aukiolla, mutta ei se taida onnistua, koska Kustaa kuoli jo vuonna 1792.
Päinvastoin kuin esität, päätetty kirjoitusasu ei ole suomeksi oikein (kuten alkuperäisestä jutusta selviää), vaan oikea kirjoitusasu olisi Kustaa III -aukio tai Kustaa III:n aukio.
Kustaa III aukio on ihan hyvä ja suomeksi oikein vaikka se jonkun korvaan särähtäisikin. Projektiarkkitehti Jouko Seppäsen perustelu valitun nimen puolesta on myös varsin johdonmukainen. Tavataan siis Kustaa kolmas aukiolla.
Poliittiset puolueet ovat nimenneet edustajansa kadunnimitoimikuntaan. Kannattaa siis kunnallisvaaleissa äänestäessään muistaa, että sillä, kenelle äänensä antaa, on merkitystä. Jos on nukkunut, äänestänyt tyhjää tai äänestänyt Juicea, on turha urputtaa lauta- ja toimikuntien päätöksestä.
Ilmeisesti yli 10 vuoden asuminen Tampereella ei riitä kun tuo Kustaakolmeaukiolle ei sovi minun suuhuni. Voisin lyödä vetoa, että tuokin vääntyy kansan suussa Kustaakolmannenaukiolla eli se siitä sitten…
Se on Kustaa III:n aukio tai pelkkä Kustaan aukio
“Ihme nipottajia olette !
Se on Kustaa III aukio !”
Huutomerkin ja lauseen viimeisen sanan väliin ei tule väliä, vaan huutomerkki, kuten muutkin välimerkit, tulee suoraan sanan perään.
Kustaa III:n aukio tai Kustaa III -aukio.
“Kadunnimitoimikunnan puheenjohtajan Matti Heinivahon mielestä tamperelaisen korvaan kuulostaa ihan hyvältä, jos pyydetään konserttiin Kustaakolmasaukiolle.”
Kyllä tämän jälkeen Heinivaho voisi vetää omat johtopäätöksensä ja vetäytyä taka-alalle.
Kustaan aukiolle!
Kannatan KustaaIII:n aukio.
Lyhyt ja ytimekäs kirjoittaa ja
kyllä hämäläinenkin ehtii sanoa Kustaakolmannenaukio!
“Carl Palomäki
Kustaan Kolmosta-aukion nimi kuin signaali mennä tekemään lorisevat tarpeensa julkiselle paikalle! Nomen Est Omen,lausuivat munkitkin ennen!”
Carlin kommentti on erinomainen. Kaljan nimeähän tuo ehdotettu nimi muistuttaa eniten.
Kaippa sen on lautakuntakin huomannut, kun on kolmosta kitannut nimeä antaessaan. Vain poikkeavassa tilassa olevat antavat tuollaisia nimiä ja tuollaisia kommentteja, kuin Seppänen ja Heinivaho möläyttävät.
miksei sen nimeksi anneta Vanhan kirjastotalon aukio?
Nolo juttu. Toivottavasti ymmärtävät korjata virheensä!
Nyt olisi hyvä hetki Helsingin hypätä kelkaan. Miltä kuulostaisi pääkatu nimeltä “Mannerheim tie”?
Antakaa mulle mustanmakkaraa!
Tällaiset nimikysymykset lakkaavat olemasta visaisia, kun noudatetaan kielioppisääntöjä – tässäkin tapauksessa asia kun on kieliopillisesti varsin selkeä. Miksi kysyä Kielitoimiston kantaa, ellei sitä ota sitten huomioon?
Tampereen kadunnimistö ylipäätään ei ole mikään malliesimerkki hyvästä nimistötyöstä, joten luulisi kadunnimitoimikunnan saaneen toimistaan jo sen verran aiempaa palautetta, ettei johtajan oma kielikorva olisi enää määräävin tekijä.
Siis: kieliopin mukaisesti Kustaa III:n aukio.
Jos Tampereen yhdyskuntalautakunta katsoo voivansa suhtautua näin suurpiirteisesti kielioppisääntöihin, niin varmaan sitten aukion tallaajatkin voivat suhtautua suurpiirteisesti kaupungin järjestyssääntöihin, vai mitä? Muuhan olisi silkkaa kaksinaismoralismia.
Kyllä puhekielessä toimisi hyvin Kustaa kolmannen aukio. Finlaysonilla siinä lähellä on Väinö Linnan aukio, ei Väinö Linna aukio.
niimpä ,niimpä kaiken mailman pilkun viilaajat jaksaa valitaa tälläisesta…..menkää takasin sinne lukijoonne hienostelemaan pikku sormi pystysä!!!!!emminäkää ole mitään kouloja käynyt elämän koulu se ainoa-oikea koulu!!!!!!!!!!!!kieli oppi on ihna turhaa
Johdonmukaisuuden vuoksi olisi kai syytä nimetä muutkin Tampereen paikannimet samalla lailla, joten eiköhän muuteta mm. Tammela tori, Kirjastotalo puisto, Aleksanteri katu jne. Tässä puuhaa yhdyskuntalautakunnalle.
On ihan ymmärrettävää, että oikeinkirjoitusasiat eivät ole kaikilla hallussa. Nehän ovat sopimuksia, jotka äidinkielisenkin ihmisen täytyy varta vasten opetella. Katujen ja aukioiden nimeäminen on erityisen haastavaa, sillä erisnimet käyttäytyvät joskus toisin kuin vastaavat yleisnimet (vrt. “ihana katu” ja “Ihanakatu”). Tällaisissa asioissa pitäisi siksi aina tarkistuttaa kirjoitusasut nimiasiantuntijalla.
Pöyristyttävintä tässä uutisessa on se, että kadunnnimitoimikunnan puheenjohtaja luottaa enemmän omaan kielikorvaansa kuin kielenkäytön asiantuntijoihin. Hän myös yleistää oman näkemyksensä koko kaupunkilaisten mielipiteeksi. Kyllä minä tamperelaisena ainakin ymmärrän, että genetiivimuoto (Kustaa III:n) on aukion nimessä selvästi luontevampi valinta kuin nominatiivi (Kustaa III). “Omistusmuodosta” puhuminen on Seppäseltä hieman harhaanjohtavaa tekstiä, sillä genetiivillä ilmaistaan suomessa muutakin kuin omistusta (esim. alkuperää tai kuulumista jollekulle).
Kustaa Kolmas aukio? Hyvä jäärä kadunnimitoimikunta. Uskokaa kerrankin kk-keskusta: “Kustaa III:n aukio” on oikea muoto. Siten kansa aukiota kuitenkin alkaa nimittämään. Se kun on luontevin.
Väärin korjattu: kyseessä ei ole väliviiva eikä yhdysviiva, vaan yhdysmerkki.
Kehotan kadunnimitoimikuntaa käymään kertaustunneilla yläkoulun äidinkielentunneilla. Siellä opetettiin, että genetiivi on suomen kielen monipuolisin sijamuoto ja sillä voi korvata useimmat kömpelöt sanahirviöt.
Olen nimimerkin Reijo kanssa samaa mieltä, että “Kustaa Kolmannen aukio” olisi hyvä kirjoitusasu – etenkin, kun vastaava muoto on jo naapurikunnassa käytössä.
Jos nyt vielä täsmennän, ettei pidetä huonona kielipoliisina: aukion nimeen kuuluu totta kai yhdysviiva, ei väliviiva.
Jos sen joutuu kylttiin itse lisäämään, niin olen toki täsmällinen viivan pituuden kanssa. ;)
Tampereella on ilmeisesti ylimitoitettua olettaa, että kadunnimilautakunnan sihteeri osaisi suomen kielen alkeet. Kustaa III -aukiossa esiintyvä viiva ei ole väliviiva vaan yhdysviiva. Ne ovat täysin eri asioita. Seppäsen perusteilla myös esim. Mannerheimintie ja Aleksis Kiven katu ovat harhaanjohtavia nimiä, koska Mannerheim tai Aleksis Kivi eivät kyseisiä väyliä omista. Seppäsen perustelut ovat alallaan ainutlaatuisia ja tulevat jäämään historiaan. Seppäselle tiedoksi: Näsi ei omista Tampereella paikallista näkötornia eikä Häme omista kaupungin valtakatua. Seppäseltä on ehkä mennyt sellainen asia ohi, että kadun, laulun, kirjan tai runon voi omistaa jollekin ilman, että tähän kunnioittavaan eleeseen liittyy juridisen omistusoikeuden siirtoa. Jos olisin suorapuheinen, sanoisin että Seppänen on ääliö.
Ihme nipottajia olette !
Se on Kustaa III aukio !
Katu nimi toimi kunta puhe johtajalla toivoisi olevan vähän enemmän sivistystä! Kustaa III:n aukio sen olla pitää! Tai edes Kustaa III -aukio, mutta ei missään tapauksessa esitetty virheellinen versio. Hävettää olla tamperelainen!
Särähtää kyllä ja pahasti syntyperäisen tamperelaisenkin kielikorvaan! Ihan hyppäsi lehteä lukiessani silmille tuo lausunto, että Matti Heinivaho lupaa nimen kuulostavan tamperelaisten mielestä ihan hyvältä. No ei kuulosta.
Ja miten niin väliviiva on paikannimessä hankala? Ei meille, jotka osaamme kieliopin ja oikeinkirjoituksen perusteet… Samoin ihmettelen perustelua, jonka mukaan erikoisesti nimeäminen kiinnittää huomiota ja nostaa paikan esiin. Huomio on lähinnä kielteistä, kun ei äidinkieltä osata.
Äkkiä vähintään väliviivaa kehiin tai sen joutuu sinne kylttiin sitten itse askartelemaan, ettei tarvitse hävetä tuollaista mokaa. :)
Eihän Tampereella osata kirjoittaa edes tavallisia yhdyssanoja puhumattakaan tällaisista vaikeammista yhdistelmistä. Tässäkin kysyttiin neuvoa viisaammilta mutta silti päätettiin kirjoittaa väärin koska “tamperelaisen korvaan kuulostaa ihan hyvältä”. Särähtää aika pahasti minun kielikorvassani, joten tuossa varmaankin tarkoitetaan syntyperäisiä tamperelaisia:-)
Kustaan Kolmosta-aukion nimi kuin signaali mennä tekemään lorisevat tarpeensa julkiselle paikalle! Nomen Est Omen,lausuivat munkitkin ennen!
Kangasalla on Kustaa Kolmannen tie ( Siis, aivan oikein, kolmena erillisenä sanana). Hyvin sopisi tämä kirjoitusasu Tampereellekin: Kustaa Kolmannen aukio. Sitäpaitsi kyllä genetiivi kuuluu tässä asiaan. Vai miltä kuulostaisivat esim. Kekkonentie, Paasikivitie!
Ei hemmetti! Tälläset kadunnimitoimikunnan sihteerit ja projektiarkkitehdit, jotka eivät osaa suomea, tulee potkia heti virastaan pois! Kai heillä sentään pätevyyssvaatimuksena tehtävään on ollut suomen kielen taito?
Se on ihan yks ja hailee, mistä he tykkäävät, jos se kerta on väärin.